Kun Stadin Panimo tuo markkinoille jotain uutta, on se aina jonkin sortin tapaus. Niinpä, kun kaupan hyllyille saatiin peräti neljä panimon uutuusolutta, oli syytä järjestää ihan maistajaiset. Kaveriksi muutamaa eri juustoa (kovaa, puolikovaa ja pehmeää), mustaherukkahyytelöä, kevyen suolaisia keksejä, sekä raikkaita viinirypäleitä. Maistilasiksi valikoitui kauden 1993-94 virallinen JYP HT -lasi, johon painatettuina pelaajien nimikirjoitukset. Maistiaisten soundtrack sisälsi erinäisen määrän eri lauluja eri artisteilta Spotifyn kautta kuunneltuna. Pakollista oheistekemistä edusti Jens Lapiduksen ja Peter Bergting sarjakuvanovelli Jengisota 145. Ja näinhän siinä sitten kävi.

IMG_20140718_194014%20%281%29-normal.jpg

WEST COAST SESSION PALE ALE

Vähäalkoholinen (3,5 til. %) Pale Ale –olut yllättää jo ennen ensisiemaisua, kun raikkaan humalainen tuoksu hyväilee sieraimia. Kokemattomampi olutsieppo saattaa vierastaa suolaista ja katkeraa makua, mutta kaiken juoneelle luulisi tästä irtoavan jonkinlaiset kicksit. Hedelmällisen ja katkeran yhdistelmästä on syntynyt kakkosolut, joka pieksee Alepan hyllyiltä löytyvät Lahden Sinisen ”kakkoset” mennen tullen. Sopii erinomaisesti esim. pienlapsiperheen isukkien saunaolueksi, yhdessä kiukaalla foliossa höyristyneiden nakkien kanssa. Suositellaan nautittavaksi siis kiukaan kivistä lähtevän rentouttavan sihahduksen kanssa.

WORLD LAGER

Tämä pitkään kypsytetty lager on melko helppo juomatapaus, jonka luulisi uppoavan monessakin eri tilanteessa. Omissa maistajaisissani sen maku jäi kuitenkin pahasti mausteisimman juuston alle. Humala on Stadin Panimolle ominaisesti maussa pinnalla, mutta tässä tapauksessa melko kiltisti. Jos osaisin kitaraa soittaa (paremmin kuin nyt), voisin kuvitella tämän maistuvan pienen jammailun ohessa. Eli, heitetään musanautinnoksi tämän kanssa vaikka Neil Youngin Don´t cry, no tears.

WEST COAST SESSION IPA

Heti alkuun pistää silmään oluen kauniin punertava väri. Nimensä mukaisesti jenkkivaikutteita saanut IPA, eli ”ippe” on jännä sekoitus hieman paksumpaa mallasrunkoa, sekä kirpeää humalointia. Nyt kun maistelun kolmatta olutta jo viedään, huomaa allekirjoittanut, että Stadin Panimon runsashumalaiset oluet ovat parhaimmillaan kertaluontoisina. Tosin, jotkuthan näistä humaloiduista olusista ovat vallan viehtyneet. Onneksi maltaiden karamellimainen maku tasapainottaa hieman. Tätä voisi suositella hyvän kasvisruoan kaveriksi. Esimerkiksi höyrystettyä kukkakaalia ja ehkä jotain mausteista linssikeittoa voisi maistella tämän kaverina. Musavalintana Sir Elwoodin hiljaisten värien Pohjanmaan vuoret, jonka hieno kitara-pimpeli-pom saa aina hyvälle tuulelle.

SOUTH PACIFIC PALE ALE

Neljännen ja samalla maistelun viimeisen olusen kohdalla alkaa jo väsyttää. Kuten totesin, näin humalaisten olusten nauttiminen on itselleni juhlaa vain kertaluontoisina annoksina (tai sitten koko päivän paahtanut aurinko aiheuttaa jo väsymystä). Tämä on silti kaikista neljästä oluesta helpoiten juotavin. Kevyt ja vaalea runko muistuttaa jonkin verran ihan perus suomilagereita. Pale Alelle ominainen raikas humala tuo silti virkeyttä tähän. Humaloinnista tulee mieleen vuosien takainen tapaus eräässä Helsinkiläisessä ravintolassa. Tuolloin vahvasti päihtynyt miesasiakas vaati baarimikolta ravintolan humalapitoisinta olutta. Miehellä oli mielessä alkoholipitoisuudeltaan mahdollisimman vahva olut. Baarimikolla oli täysi työ selittää, ettei humaloinnilla ole juurikaan tekemistä itse alkoholipitoisuuden kanssa. Niin tai näin, tämä Pale Ale sopii juustojen kanssa oikein mainiosti, tasoittaen niiden happamuutta. Biisisuosituksena Alan Silvestrin Forrest Gump –suite ja sitä myötä kesäisten lintujen sirkutukset.

 

SUMMA SUMMARUM: Stadin Panimon uutuudet tarjoavat humaloitujen olusten ystäville tuttua ja turvallista herkkua. Itselleni ne toimivat parhaimmillaan pullo kerrallaan hyvän naposteltavan parissa. Panimon vahvuus on siinä, että se säilyttää humaloidun punaisen lankansa jokaisen oluen kohdalla, vaikka ne muuten toisistaan eroavatkin. Lisäksi etikettien visuaalinen ilme on kautta linjan tyylikäs. Näitä herkkuja saa ihan ruokakaupasta, ja jos ei saa, ei muuta kuin kehoitusta kauppiaalle.