Brewdog Santa Paws:

Yritin eilen sisään Helsingin vasta-avattuun Brewdog-kuppilaan, muttei onnistunut. Syynä ei ollut oma kisakuntoni, vaan se, että paikka oli yksinkertaisesti tukossa. No, annetaan hipsterimassan spedeillä hetki aallonharjalla ja mennään sitten ensi vuoden puolella tutustumaan paikkaan ihan rauhassa.

Paikallisesta kaupasta löytyi skottipanimon tämän vuoden sesonkiolut. Erikoisuutena se, että mausteena on käytetty kanervahunajaa. Ihan mukavan jouluisen vivahteen se antaakin, mutta talloo samalla humalan katkeroa alleen. En tiedä onko tyylilaji väärä, mutta kanervan aromi ja humala eivät tue toisiaan. Sen sijaan ne yhdistyvät vetiseksi sekamelskaksi, josta on vaikea löytää aitoa punk-henkeä. Reippaalla otteella olusiaan tekevältä skottipanimolta olisi odottanut jouluoluen suhteen enemmän. Alkoholipitoisuuden kauppakelpoisuus (4,5%) lienee osasyy, mutta ei mahda mitään - tavattoman tylsä jouluolut.

Stadin Panimo American Barley Wine:

Uj-juj, tässä erinomainen olunen. Myönnettäköön, että olen ohraviinin suuri ystävä jo entuudestaan. Stadin Panimolle ominainen vahva jenkkihumalointi iskee mukavasti vastaan paksulle mallasrungolle, jossa on vahva suklainen sekä paahteinen vivahde. Tämä toimii suklaan ja toffeen kanssa, kuin snägärin taksari aamuneljältä.

Harviestoun Ola Dubh 12 Reserve:

Skotlantilainen black ale on suutuntumaltaan paksu ja täyteläinen. Puisessa viskitynnyrissä kyspytetty olunen. Maussa on hieman lakritsisuutta. Humalointi ei juurikaan maistu, jonka vuoksi tietynlainen imelyys maistuu läpi. Makean jälkiruoan kanssa tämä voisi toimia, mutta nyt kun testaaja kiskoo tätä pelkiltään, niin työstä käy.

Pietikäisen Pienpanimo Joulumunkki:

Muistuttaa vetisyytensä puolesta enemmän kotikaljaa, kuin luostariolutta. Silti, keitetty sen vertta rakkaudella, että sopii sesonkiin kuin sesonkiin ;)

 

Onnea joulun olutvalintoihin - itse kullekin!