Kaivoin komeroiden perukoilta esiin omistamaani kotimaista olutkirjallisuutta. Jätin suosiolla pois oppaat jotka keskittyvät lähinnä olutarvioihin. Näistä kirjoista kaikkien pitäisi löytyä kirjakaupoista ja/tai kirjastosta.

 

 

Anikó Lehtinen: Yks olut!

Suositun Punavuori Gourmet –blogisti kirjoittama kirja on paras suomalainen olutta ja ruokaa käsittelevä teos jonka olen lukenut. Ulkoasultaan selkeä, mutta tyylikäs kirja. Käy läpi hienosti eri oluttyylit yhdistäen niihin ruokasuositukset. Kirjan mukana olevat reseptit ovat suht helppoja, mutta herkullisia. Pinaattilasagne oli yksi parhaista annoksista joita vuoden 2015 aikana loihdin. Tosin, oluen merkitys itse ruoassa jää usein melko kosmeettiseksi. Kirjassa avataan myös hieman oluen tekoprosessia, mutta tästä olisi mieluusti lukenut kattavamminkin. Kokonaisuutena silti yksi parhaista, ellei jopa paras suomalainen olut-kirja.

 

Santtu Korpinen: Suomalaiset pienpanimot

Vaatimattomien kansien välistä paljastuu tyylikäs eepos, jossa käydään kattavasti läpi suomalaisia pienpanimoita. Kysymys-vastaus –tyyliset haastattelut ovat helppolukuisia ja mahdollistavat eri panimoiden keskinäisen vertailun. Harmittavasti osissa panimoissa edustajana on panimomestarin sijasta toimitusjohtaja, joka luo vastauksiin hieman negatiivista markkinasävyä. Kirja toimii parhaiten pieninä annoksina. On mukavaa tissutella olutta ja lukea samalla kyseisen oluen panimoesittelyä. Kirja päivittynee lähitulevaisuudessa.

 

Helena Vuorenjuuri: Tule meille oluelle

Ei tarvitse mennä montakaan vuosikymmentä taaksepäin nähdäkseen, kuinka nopeasti suomalainen olutkulttuuri on muuttunut. Tämä 70-luvun taitteessa valmistunut teos on riemastuttavan konstailematonta luettavaa. Olutta kirjassa edustaa lähinnä Karhun A-olut. Sen huikopalakaveriksi kirja tarjoaa monenlaista reseptiä, aina voileivistä silliin ja uuninakkeihin. Viihdyttävä kirja toimii hauskana kulinaristisena aikamatkana lähimenneisyyteen.

 

Mika Rissanen & Juha Tahvanainen: Kuohuvaa historiaa

Ajatus maailmanhistorian tarkastelusta oluen näkökulmasta kuulostaa ideana näppärältä. Siksi onkin suuri harmi, ettei kirja aivan onnistu tavoitteessaan. Sinänsä mielenkiintoinen teos sortuu irrallisuuteen: liian useissa luvuissa oluen läsnäolo tuntuu päälle liimatulta.

 

Vesa Anttonen: Wagnerin olutkirja

Yhtään mainiota sovinistipossua vähättelemättä, kirja yllättää nimenomaan olut-teoksena. Kirja esittelee muutaman pienpanimon kautta suomalaisen oluen historiaa. Lievä kaupallisuus ärsyttää, sillä teos rakentuu varsin läpinäkyvästi tiettyjen panimoiden ympärille. Tosin sen ilmestymisvuoden (2011) jälkeen on kotimainen pienpanimokulttuuri ottanut aimo harppauksia. Luonnollisesti mukana on myös lukuisia sarjakuvastrippejä Wagnerista ja oluesta. Kirja on erinomainen esim. juuri ensimmäiseksi olutkirjaksi.

 

Mikko Salmi: Kippis! Ravintolan olutkäsikirja

Koulutustarkoitukseen kirjoitettu kirja sisältää paljon teknistä tietoa oluesta. Se on erinomainen kirja kotioluen tekijöille ja ravintola-alan opiskelijoille. Monelle muulle kirjan "teknisyys" saattaa tuntua puuduttavalta. Toisaalta, mielenkiintoista päästä syventymään olutravintoiloidenkin sielunmaisemaan - siis muutenkin kuin itse tuotteiden kautta.

 

Kerttu Suuronen: Ohrainen olut

Kiehtova ja perinnetietoinen kirja, jonka kieli on melko vaativaa. Vanhankantaisten sanojen ja sanontojen viljeleminen on runsasta ja tekee lukukokemuksesta melko raskaan. Mikäli jaksaa keskittyä, tarjoaa kirja silti varsin mielenkiintoisia näkökantoja olueen nimenomaan eletyn ajan, historian ja myyttien kautta.

 

Pertti Jokivuori & Tapio Litmanen: Oluen kotivalmistus

90-luvulla kirjoitettu kotioluen valmistusopas on yleispätevää luettavaa. Totuus on silti, että kaikki tämä tieto ja paljon enemmän löytyy nykyään helposti myös internetistä. Pisteitä silti kirjan selkeydestä.