En liene ainoa kenen kiinnostus olusiin on saanut alkunsa saunan ja oluen pyhästä liitosta.

Mökkisaunan kiukaan sytyttäminen ja sen verkkaisen lämpiämisen seuraaminen ovat olleen aina omiaan puhuttelemaan lämmittäjän sielua. Kun puut rätisevät kiuaspesässä ja puiset lauteet alkavat lämmetä, on hyvä ottaa niin sanottu saunanlämmitysolut. Nämä ovat yleensä niitä hetkiä, jolloin oluelta kaipaa vain sitä virkistävää puraisua - sitä pientä silmäniskua joka tekee hetkestä kauniin. Mikäli mukaan on saanut saunanlämmityskaverin, jutellaan rehellisesti ja merkityksellisesti. Sanonnan "hölökytä kölökytä" sisälle on kätkeytynyt ja kätkeytyy edelleen syvälle luotaava kuva suomalaisesta mielenmaisemasta.

Saunan lämmittäjät tarinoivat ja odottavat löylyihin pääsyä kesällä 2013 Päijänteen rannalla.

 

Kun sitten noin yhdeksänkymmenen asteen kuumuudessa heittää muutaman kauhallisen kylmää järvivettä kuumille kiville, ruoskii siitä syntyvä höyry päivän askareiden uuvuttamaa ihoa pureutuen läpi lihaksiin. Naama ja selkä punaisina kyyristyy eteenpäin, eikä "Perrrrkeles" tunnu missään muualla yhtä puhdistavalta ärjähdykseltä. Tästä pukuhuoneen puolelle ja "zzziip" -äänen saattelemana kylmää olutta kurkusta alas ja kunnon huokaisu jotta "ajjettä". Siitä sitten mahdollisuuksien mukaan kohti laiturin nokkaa, josta viileä pulahdus.

Huikopaloja pukuhuoneessa jouluyönä 2013.

 

Yhtä uniikki kuin mitä suomalainen saunomiskulttuuri, on myös itse saunaoluen nauttiminen. Monelle lienee yllätys, kuinka perisuomalaisesta tavasta loppujen lopuksi on kyse. Briteissä olut juodaan töiden jälkeen pubeissa, Keski-Euroopassa murkinan kaverina ja meillä se korkataan saunan jälkeen tai löylyjen välissä. Sinällään erinomainen tapa, sillä oluen sisältämä neste ja siinä olevat mineraalit auttavat kehoa palautumaan hikoilun aiheuttamasta rasituksesta. Tästä samasta syystä monet pitävät olutta myös hyvänä urheilusuorituksen jälkeisenä palautusjuomana. Tosin, koska alkoholilla on päinvastainen vaikutus palautumiseen, kannattaa kyseiseen tarkoitusperään varata joko alkoholitonta- tai ykkösolutta. Niin ikään saunaan ei tulisi koskaan astella humalaspäissään, sillä terveysriskit ovat vakavia ja suurempia kuin mitä moni päässään järkeilee.

Kotiharjun saunassa riittää elämää vuoden jokaisena iltana.

 

Saunan ja oluen pyhästä liitosta kertoo myös useimpien yleisten saunojen sallima alkoholipolitiikka. Itse löylyhuone on pyhitetty pyhimmälle, mutta sen ulkopuolella on oma pullo sallittu. Tämä on omiaan synnyttämään mielenkiintoisia ja usein varsin lennokkaitakin keskusteluita tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Hetken ajan ymmärretään toisiamme. Sauna ja olut yhdistävät.

Suomalainen kirkko.

 

Saunomisen ja oluen yhdistämiseen liittyy monenlaisia eri rituaaleja. Pietikäisen Pienpanimo nostaa nyt esiin muutaman ensiarvoisen seikan:

• Älä koskaan kaada olutta kiukaalle! On tietty ihmisryhmä, kelle tämä on oleellinen osa saunomista. Olut pilaa hyvä kiuaskivet, eikä aromi poistu niistä saunomisen jälkeen. En muutenkaan ymmärrä, miksi kukaan haluaisi korvata saunan ominaistuoksun pohjaanpalaneen maltaan hajulla.
• Muista huikopala! Oma kestosuosikkini on folioon käärityt nakkimakkarat. Toisin kuin kiuaskiville, folion sisään kannattaa lorauttaa hieman olutta (vaaleaa lageria). Näin oluen tuoksu tulee  folion sisällä tapahtuvan hitaamman höyristymisen seurauksena. Löylyihin tulee rentouttava aromi ja huikopala-nakkeihin  mehukas pinta.
• Elä mesoa! Saunomiseen ja varsinkin saunaoluen ensi huikkaan kuuluu tietty harmonia, jota ei ole syytä rikkoa. Tosin, saunomisen edetessä harmonia ihanteellisimmillaan vaihtuu leppoisaksi jutusteluksi.
• Käytä aina vihtaa/vastaa kun mahdollista, mutta älä liota sitä oluessa vaan puhtaassa vedessä.
• Olut on parhaimmillaan löylyjen välissä. Lauteille sitä ei kannata ottaa, koska kuuma höyry lämmittää sen, jonka seurauksena maku on pilalla, eikä virvoitusaspektikaan toimi toivotulla tavalla.
• Ole ihmisiksi!